Aapo Leisiö - Arkkivelho

 

Pohjoisen legendat 5

Fantacor, 2021, pehmeäkantinen, 460 s.

Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta (jo viime vuoden huhtikuussa…) kuten kaikki edeltävätkin osat. Viime postauksessani jo pahoittelinkin, että arvosteluni ovat hieman venähtäneet. Ja edellisessä postauksessa vielä valehtelin saaneeni kirjailijalta neljä osaa, vaikka olen saanut viisi. Mutta viidennessä osassa sarjaa jo mennään! Hurjaa! Viimeksi olen lukenut trilogiaa pidempiä romaanisarjoja varmaan silloin, kun Harry Potterit ilmestyivät.

Jos Pohjoisen legendat on sinulle täysin vierasta, kurkkaapa ensin aiempien osien arvostelut. Kertaaminen neljästä kirjasta on mahdotonta, ja nämä on kyllä pakko lukea järjestyksessä. Tähän mennessä sarjassa on ilmestynyt:

- Lohikäärmeen kynsi
- Varjosielu
- Tulenkantaja
- Muukalainen

Pohjoisen legendat on kiehtovaa, perinteistä fantasiaa täynnä ritareita, jumalia, velhoja, druideja, barbaareja, pappeja, kuninkaallisia jne. Tarina kulkee monessa paikassa ja monen hahmon näkökulmasta. Kaiken keskiössä tarinassa on kuitenkin Arathus, velho, josta on sarjan aikana kasvanut ehkä voimakkain elossa oleva ihminen. Kirjat sopii ahkerasti lukevalle nuorellekin, mutta väittäisin näiden kiinnostavan enemmän aikuista lukijaa.Ja tästä eteenpäin postaus onkin spoilereita, joten palaa ensin edellisiin järjestyksessä!
Sisällissota raivoaa edelleen Mioksessa, mutta tässä kirjassa sotaa käydään läpi hieman vähemmän. Kuitenkin tässä osassa edellisen osan sotakohtausten merkitykset korostuvat ja nousevat ymmärrettävämmäksi lukijalle. Lukija pääsee jälleen seuraamaan vähän enemmän aiempien kirjojen sankareita ja kirjasarjan nimen merkityskin nousee vahvasti esille.

Arathus on lähtenyt etsimään kadonnutta prinssiä tuodakseen hänet takaisin kuninkaan luo. Matkallaan hän tapaa monenlaisia rotuja ja solmii uusia yhteistyösuhteita. Arkan ja Lynia seuraavat Lynian pelottavaa unikuvaa, demonia Lynian unista. Veljekset Qeisan ja Herandol palaavat kotiseuduilleen, tavoitteena vaikuttaa kotimaansa kautta vallitsevan sodan kulkuun. Stogard puolestaan on vahvistanut asemaansa ja haluaa puhdistaa oman kirkkonsa oman edun tavoittelijoista. Barbaari Leocut puolestaan törmää kapinallisjoukkoon ja ryhtyy kouluttamaan näistä parempia sotilaita.

Epäilemättä loppuratkaisun kannalta kirjassa ei tapahdu mitään kovin merkittävää, mutta yhtä kaikki sankarien tarinaa täytyy kertoa auki. Tämän kirjan luettuani täytyy sanoa, että en millään malttaisi enää odottaa seuraavan osan lukemista, sillä tässä pohjustettiin niin paljon tapahtuvaksi aivan lähivuosina! Seuraava osa on kuudes, ja toistaiseksi ainakaan enempää ei ole ilmestynyt. En ole varma, päättyykö tarina seuraavaan osaan, mutta seuraavassa osassa tulee tapahtumaan ja paljon, uskoisin!

Pohjoisen legendat on kiehtovaa, perinteistä fantasiaa täynnä ritareita, jumalia, velhoja, druideja, barbaareja, pappeja, kuninkaallisia jne. Tarina kulkee monessa paikassa ja monen hahmon näkökulmasta. Kaiken keskiössä tarinassa on kuitenkin Arathus, velho, josta on sarjan aikana kasvanut ehkä voimakkain elossa oleva ihminen. Kirjat sopii ahkerasti lukevalle nuorellekin, mutta väittäisin näiden kiinnostavan enemmän aikuista lukijaa.

Kirjan lisään Kurikan kirjaston Lukuhaastet 2024, kohtaan 15. Elämää maalla tai kaupungissa. Tässä päästään tutustumaan vähän molempiin suunnilleen keskiajalle sijoittuvassa fantasiamaailmassa.