Siirry pääsisältöön

Tekstit

Jennifer Lynn Barnes - Hawthornen arvoitus

The Inheritance Games 2 WSOY, 2024, kovakantinen, 384 s. (The Hawthorne Legacy, 2021) Suomentanut Aila Herronen The Inheritance Games -sarja sai jatkoa ja ensimmäisestä osasta Salainen perijätär pidin todella paljon! Pakkohan siis oli saada luettavaksi myös tarinan jatko! Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Sarjaan on tulossa ensi vuonna vielä kolmas osa suomennettuna. Juonensa vuoksi teos sopii täydellisesti Seinäjoen kaupungin kirjaston 2024 lukuhaasteeseen , kohtaan 22. Syyllisyys tai häpe ä. Ensimmäinen osa avasi jännittävän tapahtumaketjun Averyn elämässä, joka peri itselleen tuntemattoman miehen miljardiomaisuuden. Peli ei kuitenkaan ole vielä lopussa, vaan uusia mysteerejä on yhä ratkottavana ja Tobias Hawthornen testamentti johdattaa Averyn sekä Hawthornen veljekset uuteen ja tiivisjuoniseen aarrejahtiin. Tällä kertaa suurin mysteeri on Tobias Hawthorne II, veljesten 20 vuotta sitten kuolleeksi luultu eno sekä tieto siitä, kuka on Averyn oikea isä. Tobias Ha
Uusimmat tekstit

Elina Loisa - Myrsky Hyrskynen ja sekasotkuhuone

  Avain, 2024, kovakantinen, 28 s. Kuvittanut Anne Muhonen Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Tarina on mukavan mittainen jo itse lukevalle, mutta väittäisin tämän olevan parhaimmillaan iltasatukirjana. Tarina on hyvin samaistuttava niin lapsen kuin aikuisenkin näkökulmasta, joten tätä yhdessä lukiessa saatiin hyviä keskusteluja lasen kanssa! Myrsky rakastaa lukemista ja kirjastosta onkin kymmenen kirjaa ollut lainassa. Nyt ne olisi aika palauttaa, mutta kirjat ovat hujan hajan mikä missäkin. Myrskyn huone on niin sotkuinen, että sieltä meinaa olla mahdotonta löytää mitään. Viimeistä kirjaa yritetään epätoivoisesti äidin kanssa etsiä ja äiti satuttaa itsensä lattialla lojuviin legoihin. Kun viimeinen kirja lopulta löytyy, äiti joutuu myöntämään aikuistenkin joskus hukkaavan tavaroita ja lopulta huonekin saadaan siivottua leikin varjolla. Oih, tämä oli niiiiin tuttu tilanne sekä lapselleni että minulle. Siivoaminen on asia, joka puhuttaa paljon ja kohtaus, jossa äi

Edith Arkko - Aurora / Eino

Hertta, 2024, pehmeäkantinen, 141s. / 153s. Kääntökirja, selkokirja En varmasti ole ainoa, joka lapsuudessaan haikaili tällaisten kääntökirjojen perään? En edes osaa nimetä, miksi ne lapsena tuntuivat niin viehkeältä idealta. Mutta luettuani tämän nuorten kirjan, ymmärrän hyvin millaiset visiot asiasta pienessä päässäni on ollut! Auroran ja Einon tarinat ovat sama tarina, mutta kahdesta näkökulmasta. Aurora ja Eino ovat yläasteikäisiä nuoria. Eino on intohimoinen jääkiekkoilija ja haaveilee pääsystä alle 16-vuotiaiden maajoukkueeseen. Aurora on huostaanotettu äidin juomisen takia ja asuu nuorisokodissa. Aurora on aloittanut ysiluokan uudessa koulussa. Aurora ja Eino ihastuvat toisiinsa ja alkavat melko pian seurustella. Kuten kuitenkin voi kuvitella, molempien elämässä on paljon tunnemyllerrystä, eikä yhdessä oleminen kuitenkaan ole ihan lasten leikkiä. Ensimmäinen suudelma, ensimmäinen seksikokemus ja ensimmäinen riita sekä ero. Auroran ja Einon tarinat oli todella kiehtovaa lue

Aapo Leisiö - Arkkivelho

  Pohjoisen legendat 5 Fantacor, 2021, pehmeäkantinen, 460 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta (jo viime vuoden huhtikuussa…) kuten kaikki edeltävätkin osat. Viime postauksessani jo pahoittelinkin, että arvosteluni ovat hieman venähtäneet. Ja edellisessä postauksessa vielä valehtelin saaneeni kirjailijalta neljä osaa, vaikka olen saanut viisi. Mutta viidennessä osassa sarjaa jo mennään! Hurjaa! Viimeksi olen lukenut trilogiaa pidempiä romaanisarjoja varmaan silloin, kun Harry Potterit ilmestyivät. Jos Pohjois en legendat on sinulle täysin vierasta, kurkkaapa ensin aiempien osien arvostelut. Kertaaminen neljästä kirjasta on mahdotonta, ja nämä on kyllä pakko lukea järjestyksessä. Tähän mennessä sarjassa on ilmestynyt: - Lohikäärmeen kynsi - Varjosielu - Tulenkantaja - Muukalainen Pohjoisen legendat on kiehtovaa, perinteistä fantasiaa täynnä ritareita, jumalia, velhoja, druideja, barbaareja, pappeja, kuninkaallisia jne. Tarina kulkee monessa paikassa ja monen hahmon näk

Harri István Mäki - Salaattibaari

  Lector, 2024, kovakantinen, 72 s. Salaattibaari on lasten satukirja, joka sisältää 12 satua erilaisista kasviksista. Kovin eriskummallisia ja omituisia piirteitä omaavia kasveja kylläkin. Esimerkiksi ohuen ohut Vesikastanja, joka asuu Leveämaassa, huolestunut Turnipsi, joka on aina ja kaikesta huolissaan sekä tuhma Tomaatti, joka päivät pitkät keksii ilkeitä kepposia. Tarinat ovat hassun hauskoja, niissä tarjotaan hieman erilaista näkökulmaa tunteisiin. Tunnetaitokirja tämä siis ei ole, mutta tunteita täynnä silti. Tunteita ja niiden merkitystä korostamalla nämä antavat lapselle vapauden tuntea omia tunteitaan, sillä joku muu vetää samat tunteet överiksi. Tämä siis tarjoaa tilan, jossa lapsen kokemat tunteet ovat normaalia elämää. Hyvänä esimerkkinä Sohvasipuli, joka meinaa kuolla sydänhalvaukseen jo siitä, että lehti tippuu puusta. Pelko on normaalia, mutta kaikkea ei voi ennakoida eikä aivan kaikkea tarvitse pelätä. Toisenlainen juures on viisas Punajuuri. On hyvä asia olla viis

Adonis Fabio - Vihreän siirtymän kultti

H. C. Hammerbergin tutkimuksia Icasos, 2024, näköiskirja, 206 s. Teos kiinnitti kustantajan uutuusluettelossa väkisin huomioni. Jo pelkästään kirjailijanimi kuulosti niin röyhkeältä vitsiltä, että sisällön on pakko olla yhtä hulvatonta. Kun vielä esittelytekstissä kerrotaan kirjan sisältävän riemullisen huonoa huumoria, olin myyty. Taidolla muokattu kirjailijakuva suorastaan pakotti lukemaan tämän. Vihreän siirtymän kultti on siis huumorin täyteinen dekkari. Tai ehkä tätä voisi kuvailla pikemminkin dekkarin parodiaksi. Meno on äärettömän lennokasta, erittäin epärealistista ja räävittömän huonolla huumorilla varustettua. Toisin sanoen teos rikkoo kaikkia hyvän maun rajoja ja jättää lukijalle sellaisen ymmyrkäisen ilmeen huulille, joiden välistä voi jopa kuulua vaimea öööö… Yhtä kaikki, H. C. Hammerbergin tutkimukset ovat kaikista edellä luetelluista syistä ehdottomasti lukemisen arvoisia. Jos Juha Vuorisen Juoppohullut ja DikDekit sai sinut hihittelemään hulluna, tää on just sua var
  Like, 2024, kovakantinen, 144 s. Kiehtovan synkkä sarjakuvaromaani, jossa sukelletaan kauhun ja kansan uskomusten syvään päätyyn. Kansikuva antaa hyvän vihjauksen, mitä kansien välissä on luvassa. Kuvitus on yhtä mustanpuhuvaa ja ”vaikealukuista” (huomasitko pienen hahmon Like-sanan yläpuolella?). Takakansi kuvaa teosta osuvasti: ...esoteria ja kansan uskomukset yhdistyvät yliluonnolliseen kauhuun. Tuloksena on upea, makaaberi näytelmä. Eli kätketty tai salattu tieto sekä kansan uskomukset yhdistettynä yliluonnollisiin kauhun elementteihin. Tästä tuloksena uhkaava tai häiritsevä näytelmä. Ja juuri tätä teoksen sisältö on. Kuvitus on synkkää, häiritsevää ja huikean upeaa. En ole varma, miten kuvataide on tehty, ainakin osittain piirtämällä ja osittain maalaamalla. Jotain muutakin toteutusta uskoisin osassa kuvista käytetyn. En vain aivan saa kiinni, millä tekniikalla osa kuvista on tehty. Lopputulos on kuitenkin upea. Ja kuten jo mainitsin, kuviin täytyy välillä keskittyä, jotta n

Anssi Koskinen - Uhkapeli ja epätoivo

  Teos, 2024, pehmeäkantinen, 298 s. Tämä tietokirja kiinnosti minua niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisesti. Tapasin opiskellessani sosionomi-diakoniksi kerran asiakkaan työharjoittelussa, jolle jouduin suosittelemaan avun hankkimista uhkapeliongelmaansa. Toivon, että onnistuin jättämään jonkin näköisen siemenen itämään tuon asiakkaan päähän ja hän joskus haki apua, vaikka silloin ei ollut sitä valmis vastaanottamaan. Kun puhutaan uhkapeliongelmista, en voi myöskään olla kertomatta, että olen joutunut tuon ongelman kohtaamaan omassakin elämässäni. Edesmennyt äitini oli kova pelaamaan ja jouduin koko lapsuuteni seuraamaan hänen ongelmansa kasvua, kunnes hieman ennen kuolemaansa velkaa oli alkanut jo kertyä ja nettikasinoille siirretyt summat alkoivat olla useita satasia kerralla. Olin lukuisat kerrat alaikäisenä äitini seurassa pelisaleissa rulettipöydän ääressä ja pelikoneilla. Viimeisenä autoin häntä täyttämään sossuun toimeentulotukihakemuksia, ja tiliotteet puhuivat puolestaa

Mia Lääti - Minja ja Muija ja kanakaaos

  Reuna, 2024, kovakantinen, 69 s. Kuvittanut Jooa Vilpas Voitin tämän kirjan Instagramista @kotimaiset_lastenromaanit tilin arvonnasta. Tilin takaa löytyy Mia Lääti itse, jonka kirjoittama kirja on. Sain kirjan kotiin kauniisti paketoituna, Läätin ylläpitämän verkkokaupan suloisen postikortin sekä lapselleni kirjoitetun omistuskirjoituksen kera. Todella ihana yllätys ja kiva voitto! Luin kirjan lapselleni ääneen, ja hän piti tarinasta. Yksinäisyys ja kaverin kaipuu ovat tuttuja tunteita lapselle. Hän osasi siis hyvin samaistua Minjan intoon tutustua uuteen tyttöön sekä tietenkin myös jännittäviin hetkiin, joissa joutuu ottamaan vastuuta omista teoistaan. Tarina lähestyi näitä kahta teemaa ihanan lempeästi, samalla kuitenkin näyttämällä, että toivoa on aina. Minjan lempinukke joutuu vahingossa Muijan leikkeihin ja menee rikki. Minjalla ei juurikaan ole kavereita, joten nukke on rakkain esine Minjalle. Minja löytää vahingossa aarrekartan, jonka avulla onnistuu löytämään uud

Tiina Raevaara - Tulevaisuuden aaveet

  Novelleja Haamu, 2024, kovakantinen, 220 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Kirja kuulosti kiinnostavalta jo pelkän takakansitekstinsä perusteella: Millaisia aaveita syntyy maailmassa, jossa ihminen on muuttanut vieraille planeetoille, yhdistänyt itsensä koneisiin ja ottanut haltuunsa elämän salaisuudet? Novellikokoelmien arvostelu on aina vaikeaa, sillä osa novelleista on loistavia, osa ok ja ihan jokaisesta ei välttämättä pidä. Niin on myös tässäkin kokoelmassa. Pidin kokoelman kahdesta novellista erityisen paljon. Corot ja Sodan henki tekivät vaikutuksen. Pidin myös Yhteydestä, Esperanzasta ja uuden elämän houkutuksesta. Sen sijaan Kuninkaallisen tulen kaupunki ja Gliesen lapset ei niin tuntuneet minun novelleiltani. Progress oli kiehtova ja hämmentävä, enkä lopulta tiennyt enää mitä mieltä novellista olin. Novelleja yhdistää tulevaisuus. Perinteisiä kummitustarinoita on kirjoitettu vuosisatoja ja jokainen on niitä varmasti jo lukenut lukuisia. Näissä novelle

Juha Mäntylä - Lilli ja villi mummola

  Lector, 2024, kovakantinen, 89 s. Kuvittanut Kristiina Mäkimattila Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Lilli-sarjaa on julkaistu aiemmin kaksi osaa, mutta tämän voi hyvin lukea, vaikka aiempia ei olisi lukenut. Meilläkään aiempia osia ei ole luettu, mutta sekä lapsi että minä nautimme tämän lukemisesta. Lilli ja hänen veljensä Matias menevät viikoksi mummolaan kesälomalla. Matias huomaa kuitenkin heti, että mummo käyttäytyy ihan kummallisesti. Kaikenlaisia kummallisia asioita tapahtuu välittömästi, kun mummo häviää näkyvistä ja Matias on aivan varma, että mummolla on tapahtumien kanssa jotain tekemistä. Kun sitten vielä mummo ja Lilli alkavat kuiskutella ja katoilla yhdessä, mysteeri alkaa olla niin kutkuttava, ettei Matias millään voi antaa asian olla. Lilli ja villi mummola on hauska tarina, jonka mysteeri kutkutti tarinaa kuuntelevaa lastani niin, että tarina olisi pitänyt saada luettua nopeammin loppuun. Tarina sisältää hauskoja juttuja myös aikuiselle lukij

Joanna Heinonen - Metsän väki

  Robustos, 2024, kovakantinen, 317 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta, kuten myös ensimmäinen osa sarjaa. Veren väki on sarjan ensimmäinen osa. Metsän väki on sarjan itsenäinen jatko-osa, mutta suosittelen lukemaan ensimmäisen osan ennen tätä. Kokonaisuus pysyy paremmin hallussa ja lukija ymmärtää paremmin taustoja ja ihmisten välisiä tunnesiteitä. Rehellisesti sanottuna ensimmäinen osa oli minusta parempi, koukuttavampi luettava. Metsän väki on myös hieno teos, mutta ei imaise lukijaa otteeseen ihan niin tiukasti kuin Veren väki. Tämä johtunee siitä, että kirjan päähenkilö Olivia ei ole jatkuvassa hengenvaarassa, vaan hänen tarinaansa voidaan kertoa rauhallisesti, kaikki vaikuttavat tekijät selittäen. Ehdottomasti kuitenkin kiinnostava teos ja tämä avaa monia kysymysmerkkejä, jotka jäivät Veren väestä mietityttämään. Kiira tapaa vihdoin Olivian, kadonneen parhaan ystävänsä. Kun Kiiralle selviää koko tarina Olivian katoamisesta ja mikä Olivia oikeasti on, alkaa

Irmeli Westermarck - Gustaf Inbergin tarina

  Stresa, 2023, pehmeäkantinen, 96 s. Tapasin Westermarckin Karkkilassa ’Suuret kirjat pienet kustantamot’ -tapahtumassa ja sain kirjailijalta tämän teoksen signeerattuna. Teos vaikutti kiinnostavalta, koska se kertoo Suomen historiaa eikä minulla ollut harmainta aavistusta, kuka on Gustaf Inberg. Minua kiinnosti myös teoksen genre, sillä se on tarinallinen historiakirja. Teos kertoo mielenkiintoisesti Suomen sodasta (1808-1809) Etelä-Pohjanmaalaisten näkökulmasta. Kasakat levittivät kauhua ja tuhoa ja talonpojat nousivat kapinaan. Pohjanmaalainen tilanomistaja Gustaf Inberg isännöi Ala-Knuuttilan suurella tilalla ja talonpojat yrittivät myös häntä yllyttää kapinaan. Vaikutusvaltainen mies olisi hyvä meriitti kapinallisten puolella. Gustaf jättäytyy kuitenkin kapinasta syrjään, mutta joutuu kärsimään siitä rangaistuksen muidenkin edestä. Gustafin tarina kuvaa yhden miehen uhrautumista ja sankaruutta sotatantereella, surua ja tuskaa jota Gustafin vaimo joutui kestämään sekä sotato

Emily Akkermans - Ihmeellinen aika

  Tutkimusmatka ajan historiaan ja olemukseen (The Wonders of Time. The History and Mystery of Time explained, 2023) WSOY, 2024, kovakantinen, 48 s. Kuvittanut Jan Bielecki Suomentanut Markus Hotakainen Lasten tietokirja, joka tarjoaa tietoa tuhdisti aiheesta, jota harvoin aikuinen osaa lapselle selittää. Kustantamon ikäsuositus on 7+ ja luin tämän ääneen 8-vuotiaalle. Moni asia ja käsite on vielä niin iso, että ihan ei kyllä koko kirjaa lapsi ymmärtänyt (toisaalta, hyvä kun itsekään pystyn kaikkea vielä aikuisenakaan hahmottamaan). Käsitteet ja asiat on kuitenkin kerrottu niin selkeästi ja ymmärrettävästi, kuin lapsen ne on mahdollista pienestä maailmankuvastaan ymmärtää. Lapseni on äärettömän tiedonjanoinen ja rakastaa lukea tietokirjoja. Keskustelimme monesta käsitteestä ja joitakin sain selitettyä niin, että lapseni tajusi asian. Kaikkea ei kuitenkaan. Kerroin lapselleni, että hänen iässään ei näin isoja asioita ole tarkoituskaan täysin ymmärtää, mutta kun niitä sitten

Maritta Hirvonen - Allegro Barbaro

  Stresa, 2024, pehmeäkantinen, 235 s. Sain tämän kirjan kirjailijalta itseltään, signeerattuna. Tapasin Hirvosen ’Suuret kirjat pienet kustantamot’ -tapahtumassa Karkkilassa. Kirjamaassa toimittajakollegani oli tämän kirjan jo lukenut ja arvostellut (hänen arvostelunsa löydät tästä ) ja sen myötä kirja alkoi itseäkin kiinnostaa. Sanon usein, etten pidä kirjoista, joiden juoni lähtee rönsyilemään ja siinä on paljon sivujuonia. No, tässä on se poikkeus, joka vahvistaa säännön. Pääjuoni kirjassa on mielestäni aika kevyt ja tavanomainen, mutta sivujuonet ja niiden vahva anti teki kirjasta kiehtovan! Pääjuonessa seurataan Péteriä, joka on muuttanut Unkariin tätinsä luokse. Péter haluaa valokuvaajaksi ja on lähtenyt etsimään sukujuuriaan sekä inspiraatiota valokuviin sukunsa kotimaasta. Péter joutuu huomaamaan, että hänellä on paljon opittavaa niin valokuvaamisesta kuin suvustaan, mutta into oppia on onneksi suuri. Péter tapaa sirkuksessa Natalian, johon rakastuu syvästi. Käy ilmi, et

Hae tästä blogista