Kaikki kolme teosta saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Väitän, että jokainen omaa ikäluokkaani tai vanhempi on kuullut jossain vaiheessa hölmöläissatuja. Näitä olen itsekin lapsena lukenut, olivat koulussakin oppitunneilla luettavana.
Olen aina välillä toivonut, että näitä lapsuudesta tuttuja satuja voisin lukea myös omalle lapselleni, joten oli iloinen yllätys, että nämä on tuoreempien kansien välissä, hauskalla kuvituksella. En muista oliko vanhoissa saduissa hieman muita nokkelampaa Hemmoa, mutta näissä uudelleen kirjotetuissa Hemmo seurailee hölmöläisten touhuja hämmentyneenä ja auttavaisena.
Hemmo
ja hölmöläiset
Basam
Books, 2022, PDF, 78 s.
Hemmo ja hölmöläiset on kokoelma näitä klassisia hölmöläissatuja, kaikki tutut tarinat löytyvät kansien välistä. Tiesitkö, että nämä kansansadut ovat saaneet alkunsa jo 1800-luvulla? Ja hölmöläissatujen juuret juontuvat aina antiikin Kreikan tarinaperinteeseen, jossa hölmöläisia vastaavat Abderan kaupunkin asukkaan?
Hemmo ja hölmöläiset palautti minut suoraan lapsuuteeni, muistan sen tunteen kun jaksoin hämmästellä, että voiko noin tyhmiä ihmisiä olla? Sadut olivat hauskoja ja viihdyttäviä juurikin sen vuoksi, että ne tuntuivat absurdeilta. Päivitettynä tekstinä nämä ovat selkeitä ja ymmärrettäviä, mutta aikuisena näiden absurdius on jo käsiteltävissä. Lapselle nämä varmasti kuitenkin tekevät yhä saman huumoriarvon.
Kirjan lisään Seinäjoen kaupunginkirjaston 2025 lukuhaasteeseen, kohtaan 17. Perustuu suomalaiseen mytologiaan tai kansantaruihin.
Hemmo
Hölmöläinen digimaailmassa
Basam
Books, 2023, PDF, 45 s.
Millaisia olisivat nykypäivän hölmöläistarinat? No tietenkin ne olisi sidottu digiaikaan, älypuhelimeen ja somen maailmaan. Mandart on kirjoittanut uusia nykypäivään sovitettuja hölmöläissatuja.
Nykypäivään sovitetut tarinat ovat nokkelia, digimaailman ongelmia hauskasti ja kärjistetysti esiin nostavia. Mandart on onnistunut kirjoittamaan tarinoihin saman absurdin asetelman, kuin vanhoissa hölmöläistarinoissa. Samaan aikaan ne kuitenkin ovat teräviä ja herättäviä, sillä kärjistämistä lukuun ottamatta melkoisen tosia tarinoita.
Näiden päivitysten myötä vanhat hölmöläissadut saavat myös uuden merkityksen omassa päässäni, sillä ehkä vanhoissa taruissakin on ollut juuri sama asetelma? Vanhoista hölmöläissaduista ei ole enää opettavaisiksi nykypäivänä, mutta näistä löytyy myös se tarinan opetus, sillä ongelmat ovat hyvin tunnistettavia. Älypuhelin kun hallitsee meitä ihmisiä, ei päin vastoin.
On tarinoissa otettu myös vanhanajan henkeä ja osa tarinoista keskittyy muuhunkin kuin digimaailman sähellykseen. Yhtä kaikki tarinat on hauskoja ja viihdyttäviä.
Kirjan lisään Satakirjastojen 2025 lukuhaasteeseen, kohtaan 3. Kirjassa on maja, vaja tai mökki. Tarinassa Hiirikoira yövytään majassa, ja se ilmentää nykypäivän huijauskulttuuria.
Hölmöläisten
salasanasähellykset
Basam
Books, 2025, PDF, 45 s.
Tämäkin teos sisältää uusia nykypäivän ongelmiin rakennettuja hölmöläissatuja. Teoksen tarinat eivät keskity digimaailmaan, vaikka ensimmäinen satu korostamisen kautta ottaakin kantaa tuttuun ongelmaan, eli salasanoja tarvitaan joka halvatun paikkaan.
Tuttuja ongelmia on kuitenkin monta muutakin. Suolaa, suolaa -tarina nostaa esille nykypäivän ongelmat elintarvikkeiden saralta ja kuinka riippuvaisia ihmiset ovat kaupasta saatavaan tavaraan. Kun kuljetusketju on poikki, hölmöläiset jäävät ilman suolaa. Kotivarasto-kappaleessa puolestaan Hemmo pääsee tarjoamaan oivallisen vinkin selviytymisestä.
Kirjan sijoitan Helmetin 2025 lukuhaasteeseen, kohtaan 28. Kirjassa ollaan järvellä. Parissakin tarinassa ollaan pilkillä.
Minun mielestäni on ihanaa, että hölmöläisten kaltaiset kansansadut ovat saaneet uuden elämän. Itse muistan vieläkin elävästi sen hetken, kun koulussa luettiin tarinaa pimeyden kantamisesta säkeillä ulos. Kirjalliset perinteet ovat ehdottomasti vaalimisen arvoisia ja kannatan näiden lukemista jokaiselle lapselle.
Nykyaikaistetuista versioista saa myös mainion keskustelunaiheen luokassa oppilaiden kanssa. Kuinka paljon tarinasta on totta, onko esitelty aihe oikeasti ongelma ja mitä jokainen voisi tehdä asian muuttamiseksi? Saduilla on iso vaikutus kuuntelijaansa ja siksi jokaiselle lapselle pitäisi lukea satuja. Tietenkin on paljon hauskempaa oppia pänttäämällä hyvää tarinaa, kuin opiskelemalla (ei sillä, tykkään minä siitäkin!).
Pamela Mandart syntyi 22.9.1952 Tukholmassa, tanskalais-suomalaiseen perheeseen. Mandart on kirjoittanut 7 romaania/novellikokoelmaa aikuisille ja 6 lasten kirjaa, lisäksi 5 tietokirjaa. Mittavan kirjailijanuran ohella Mandart on toiminut elokuvatuotantoyhtiönsä toimitusjohtajana, elokuvatuottajana sekä käsikirjoittajana 1987-2010. 4 vuotta Mandart toimi kolumnistina Visio- ja Kymen Sanomat -lehdissä. Lisäksi 11 vuotta itseoppineena ammattinäyttelijänä.
Lähteet:
https://www.pamelamandart.com/tietoa2/
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:h%C3%B6lm%C3%B6l%C3%A4issatu
Kommentit
Lähetä kommentti