Hertta, 2024, pehmeäkantinen, 141s. / 153s.
Kääntökirja, selkokirja
En varmasti ole ainoa, joka lapsuudessaan haikaili tällaisten kääntökirjojen perään? En edes osaa nimetä, miksi ne lapsena tuntuivat niin viehkeältä idealta. Mutta luettuani tämän nuorten kirjan, ymmärrän hyvin millaiset visiot asiasta pienessä päässäni on ollut! Auroran ja Einon tarinat ovat sama tarina, mutta kahdesta näkökulmasta.
Aurora ja Eino ovat yläasteikäisiä nuoria. Eino on intohimoinen jääkiekkoilija ja haaveilee pääsystä alle 16-vuotiaiden maajoukkueeseen. Aurora on huostaanotettu äidin juomisen takia ja asuu nuorisokodissa. Aurora on aloittanut ysiluokan uudessa koulussa. Aurora ja Eino ihastuvat toisiinsa ja alkavat melko pian seurustella. Kuten kuitenkin voi kuvitella, molempien elämässä on paljon tunnemyllerrystä, eikä yhdessä oleminen kuitenkaan ole ihan lasten leikkiä. Ensimmäinen suudelma, ensimmäinen seksikokemus ja ensimmäinen riita sekä ero.
Auroran ja Einon tarinat oli todella kiehtovaa luettavaa. Mielestäni oli käsittämätöntä, kuinka toden tuntuisesti ja koskettavasti tämä teos oli kirjoitettu! Eritoten Auroran tarina sai kyyneleet silmiini, mutta en Einon puoltakaan lukiessa selvinnyt kuivin silmin. Toivon todella, että koulut ovat täynnä yhtä ymmärtäväisiä ja empaattisia opettajia, kuin tarinassa!
Tarina on selkotarina, joten se on kirjoitettu selkeästi, ymmärrettävästi eikä tekstimäärä hukuta lukijaa allensa. Selkokieli ei kuitenkaan tarkoita höttöistä tai sisällyksetöntä tarinaa ja tämä kirja on oiva esimerkki siitä. Jos selkokielinen nuorten kirja saa aikuiselle kyyneleet silmiin, voi vain kuvitella, millainen vaikutus tällä on nuoreen lukijaan, jolle tilanteet ja ongelmat kirjassa ovat hyvinkin ajankohtaisia.
Ennen kaikkea tarinat teoksessa ovat täynnä lämpöä, ymmärrystä ja vatsan pohjaa kipristelevää suloista jännitystä. Se antaa lukijalle toivoa, että vaikeistakin tilanteista pääsee yli, jos rohkeasti kohtaa ongelmat. Sosiaalialan ammattilaisena pidin siitä, että Aurora oli nuorisokodin nuori. Tämä antaa nuorille näkökulmaa siitä, miksi voi sinne joutua eikä se todellakaan automaattisesti tarkoita, että nuori olisi rikollinen ja käytöshäiriöinen, kuten usein aikuisten ennakkoasenne tuntuu vielä tänä päivänäkin olevan.
Vaikka molempien nuorten näkökulmasta kirjoitettu tarina on tismalleen sama, oli kirjailija onnistunut luomaan molempiin tarinoihin täysin erilaisen tunnelman. Tämä oli erittäin kiehtovaa, sillä tuntui aivan, kuin olisin lukenut kaksi täysin eri kirjailijan tarinaa samasta aiheesta. Toki Einon tarinassa painotetaan jääkiekkoa ja Auroran tarinassa nuortenkodin ja äidin alkoholismin osuutta, mutta pääasiat tarinoissa ovat samat. Yhtä kaikki molemmat tarinat olivat kiinnostavia ja mieluisaa luettavaa.
Edith Arkko työskentelee yläkoulussa äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina. Jälleen on helppo huomata, että kyllä ne äikän opet vaan tietää, mitä nuoret tykkää lukea. Aiemmin Arkko on julkaissut novelleja mm. Osuuskumman tuotannossa. Arkko asuu Kuopiossa.
Kirjan olen saanut arvostelukappaleena kustantajalta. Kirjan lisään Satakirjastojen 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 12. Kirjassa pelataan jotakin joukkuelajia.
Lähteet:
https://www.herttakustannus.fi/tuote/aurora-eino
https://osuuskumma.fi/kirjailijat/edith-arkko
Kommentit
Lähetä kommentti