Myllylahti, 2024, kovakantinen, 344 s.
Huone ilman ovea on itsenäinen jatko-osa Mirjami
Sirénin kirjalle Kaupunki ilman koteja. Teos jatkaa tarinaa siitä, mihin
ensimmäinen jäi, mutta on kirjoitettu niin, ettei ensimmäisen osan lukeminen
ole välttämätöntä. Suosittelen itse kuitenkin aloittamaan ensimmäisestä osasta,
sillä Kaupunki ilman koteja on loistava teos.
Kaupunki ilman koteja sekä Huone ilman ovea ovat
nuorten kirjoja, jotka ovat dystooppista scifiä. Teosten tapahtumapaikka, Airepoliksen
kaupunki on futuristinen hallinto, jossa innovointi on viety äärimmilleen
ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Hallituksen tarkoitus on ollut alun perin
ehkä hyvä, mutta eritoten Huone ilman ovea raottaa taustoja todellisille, julmille
tarkoitusperille.
Airepoliksesta karkasi suuri joukko kapinallisia meren
yli Balukaviin. Kipinä on perheineen ensimmäistä kertaa asettunut asumaan oikeaan
kotiin. Airepoliksessa asuntoa vaihdettiin joka päivä tuottavuuden nimissä.
Kipinä nauttii uudesta pysyvästä elämästään sekä siitä, että koko perhe on
vihdoin koolla. Uuden kielen opettelu sekä uusiin ihmisiin totuttelu on pieni
hinta kodin turvasta ja lämmöstä.
Onnea ei kestä kuitenkaan kauaa, sillä hyvin pian Airepoliksesta
paenneita alkaa kadota. Myös Kipinän äitipuoli Sivi sekä pikkuveli Valo katoavat.
Kipinä pelkää kuollakseen, mutta jäljelle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin palata Airepolikseen
pelastamaan kaapattuja. Samaan aikaan kaapataan kapinallisten toimesta myös Airepoliksen
johtajaparin tytär.
Ania alkaa kapinallisten vankina huomata, että
Airepolis ei ole niin mahtava paikka, kuin hän on aina kuvitellut. Ania tajuaa
etuoikeutetun asemansa ja alkaa nähdä millaista tuskaa ja kärsimystä tavalliset
kansalaiset joutuvat kestämään päivästä toiseen. Lopulta Ania tapaa myös
Kipinän, eikä voi enää ummistaa silmiään muiden tuskalta. Onko Anialla
kuitenkaan sydäntä pettää omia vanhempiaan ja kaikkea, mihin hänet on opetettu uskomaan?
Kaupunki ilman koteja esitteli upeasti luodun dystooppisen
scifi-maailman, jossa ihmisistä on manipuloitu eräänlaisia tuotantovälineitä. Tuottavuuden
nimissä olosuhteet on luotu jatkuvasti liikkuviksi ja muuttuviksi. Pysyvyyttä
ja parempia olosuhteita voi ansaita innovoimalla, keksimällä rahanarvoisia
ideoita. Airepoliksen talous toimii innovaatioiden pohjalta.
Huone ilman ovea kertoo, kuinka tuo innovatiivinen
maailma ei ole kestävä ratkaisu. Hallituksella ei ole varoja enää tarpeeksi,
kansa näkee nälkää ja elinolosuhteet ovat jo liki sietämättömiä. Hallitus ei
kuitenkaan suostu luopumaan idyllistään, vaan alkaa entistä ankarampiin ja epätoivoisempiin
toimiin.
Teos on jälleen loistava, itse asiassa jopa parempi
kuin edeltäjänsä. Ensimmäinen kirja kertoi tarinaa vain kapinallisten
näkökulmasta, mutta Huone ilman ovea avaa myös hallituksen ja parempiosaisten näkökulman.
Tämän ansiosta kirjassa on valtavasti moraalista pohdintaa ja ajatuksia
herättäviä henkilöhahmoja.
Erityisen paljon pidin siitä, kuinka teoksen hahmot joutuvat kasvamaan ja kehittämään ajatteluaan. Anian hahmo on todella hyvin kirjoitettu. Hänen sisäiset ristiriitansa yhteisen hyvän ja vanhempiaan kohtaan tuntemansa lojaaliuden välillä on kirjoitettu upeasti. Huone ilman ovea kuvailee hienosti, miten vaikeaa on luottamus ja kuinka vahva voima on toivo.
Kirjan lisään Helmetin 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 9. Kirjassa joku karkaa. Karkaamisia kirjassa tapahtuu useammassakin kohdassa.
Kommentit
Lähetä kommentti