Siirry pääsisältöön

Tiina Katriina Tikkanen - Ei mitään hätää

 


Atena, 2023, kovakantinen, 172 s.

Kirja on saatu arvostelukappaleena. Kirja kuulosti kiinnostavalta ja avioeron läpi käyneenä sellaiselta ”pakko lukea” -kirjalta. Kirjan sijoitan Helmetin 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 17. Kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo. Toinen päähenkilöistä, Oskari, on mielestäni kertakaikkisen raivostuttava tyyppi ja ymmärrän hyvin, minkä takia avioero tulee puheenaiheeksi.

Kirja kertoo avioparista, Oskarista ja Tainasta. He ovat päättäneet olla ne vanhemmat, jotka eivät eroa vaan tarjoavat lapsilleen ehjän kodin. Molemmat kuitenkin tahoillaan pohtivat eroamista, toinen sitä peläten ja toinen haluten. Taina haluaisi vielä yhden lapsen, mutta Oskari ei missään nimessä. Oskari on tyytyväinen siihen mitä nyt on ja pyrkii säilyttämään kaiken ennallaan. Jos tilanne sitä vaatii, voi hän vähän Tainaa hemmotella. Taina puolestaan kokee tilanteen lähes sietämättömäksi, eritoten sitten, kun seksielämä kuolee kokonaan. Lopulta hän ei pysty oikein enää näkemään mitään hyvää Oskarissa tai heidän suhteessaan.

Huh, siis sanokaa minulle, ettei tällaisia suhteita oikeasti ole! Kauheaa, miten tulehtuneeksi ja kamalaksi tilanne voi äityä, jos vain tyytyy siihen mitä tapahtuu ja miten myrkylliseksi tilanne ajautuu. Jos pystyy vaan tyytymään ja turtumaan siihen, miten väärin toinen sinua kohtelee ja unohtaa oman hyvinvointinsa täysin, on lopputulema todella myrkyllinen. Ja tässä suhteessa ei kuitenkaan lyödä, hyväksikäytetä tai muutakaan kammottavaa, mutta jotenkin tätä lukiessa fiilis oli sama. Pystyin kuitenkin näkemään, kuinka hyvää tarkoittavat teot muuttuvatkin myrkkynuoliksi, toisen parasta ajatteleminen vallaksi ja manipuloinniksi. Kuinka vaikeaa tilanteesta olisi edes kertoa kenellekään, eritellä mikä on pielessä.

Tämän kirjan tarinan merkityksen voi ymmärtää vain lukemalla sen ja tuollaiseen tilanteeseen ajautumisen kokemalla sen. Tämä kirja aiheutti toisaalta ahdistusta, toisaalta pakottavan tarpeen lukea kirja loppuun. Pidin alusta asti peukkuja sille, että tuo pari eroaisi. Tuollaisesta tilanteesta ei enää nousta voittajiksi, ongelmien ohi ja yläpuolelle. Myrkky on jo levitetty, eikä vastamyrkky poista sitä tosiasiaa, että myrkkyä on laitettu alun perin. Lopussa vielä lasten äänet kertovat kuvailevasti, kuinka tässäkin tilanteessa eniten kärsivät lapset vaikka aikomukset ja tarkoitukset ehkä olivatkin vilpittömästi hyviä.

Kirja on myös mielenkiintoisella tavalla koostettu. Oskarin näkökulma kerrotaan normaalina romaanikerrontana. Tainan ääni kuuluu päiväkirjamerkintöjen kautta. Lopussa lapset pääsevät ääneen, kun heitä haastattelee perheneuvoja. Tämä kirja on mielenkiintoinen jo pelkän kerrontatyylinsä vuoksi. Tämä on ehdottomasti mielenkiintoinen teos, joka oli typerryttävää lukea. Vaikka riidat ja tilanteet eivät ole samoja, harvoin avioeroon päädytään sen takia, että tilanne olisi vain vähän vaikea. Tässä kaikui vahvasti se myrkyllisyys ja vääristynyt arki, josta jokainen avioeroa hakeva kärsii. Teot, sanat ja tekijä vaihtelevat, mutta myrkyllisyys ja vääristymät ovat silti yhtä polttavia. Sen ei tarvitse olla väkivaltaa eikä salaista vasektomiaa, mutta myrkkyä on monenlaista ja jos sitä syötetään paljon, loppuu sietokyky.

Tiina Katriina Tikkanen on syntynyt 1983 Noormarkussa. Tikkanen on opiskellut kirjoittamista Jyväskylän yliopistossa ja on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hänen esikoisteoksensa Toinen silmä kiinni (2020) oli arvostelumenestys. Tikkanen on kirjailija, kirjoittamisen ohjaaja sekä vapaa kirjoittaja. Tikkanen työskenteli projektissa, jossa autettiin eroa harkitsevia tai jo eronneita vanhempia. Tuolloin hän kiinnostui parisuhteiden valtadynamiikoista. Tikkasta kiinnosti myös perheissä käytettävä lähes huomaamaton väkivalta: Reikiä seinissä, lentävät kaukosäätimet, aviomiehet ja isät, jotka ovat käyneet ”vain kerran” käsiksi puolisoonsa, mutta tapahtuma on jättänyt ikuiset jäljet. Voiko seiniä lyövä ihminen sanoa varmaksi, ettei löisi toista ihmistä?

 

Lähteet:

https://www.sttinfo.fi/tiedote/70009579/voiko-seinia-lyova-ihminen-sanoa-varmaksi-ettei-loisi-toista-ihmista-tiina-katriina-tikkasen-romaani-pureutuu-vallankayttoon-parisuhteessa?publisherId=69818552

https://atena.fi/kirjailijat/tiina-katriina-tikkanen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pirjo Toivanen - Rooleja vai rakkautta?

  Stresa, 2022, pehmeäkantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Tapasin Toivasen Helsingin kirjamessuilla Stresan osastolla ja kun keskustelussa tuli esiin kirjablogini, hän tarjosi myynnissä olevaa kirjaansa arvosteltavaksi. Sain kirjan omistuskirjoituksella signeerattuna! Kirjailija itsessään oli minulle täysin uusi tuttavuus, joten en ollut varma, mitä kirjalta odottaa. Kansikuvasta saatoin päätellä, että ainakin pääsen matkalle ulkomaille, mutta en osannut paikallistaa edes sitä, että mihinkä. Päädyin Italiaan, mutta myös Kuubaan. Koska osa ajasta ollaan Kuuban Havannassa, sijoitan kirjan Pohjoiseen lukuhaasteeseen 2023, kohtaan 4. Merelliseen ympäristöön sijoittuva kirja . Jälleen kerran tämä ei ihan täysin ehkä vastaa haastekohtaa, koska merta ei juurikaan kirjassa mainita muutoin kuin laivareittinä, mutta tämä nyt kuitenkin riittää itselleni. Pääasiallisesti kirjassa ollaan Italiassa, Milanossa ja Stresassa. Päästään piipahdukselle kyllä myös Miamiin

M. K. Kajanne - Punainen lanka

  Kivikko 1 Kustannus HD, 2023, kovakantinen, 267 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Kirja kiinnosti minua kuvauksensa vuoksi, vaikkakin pelkäsin tämän olevan makuni ohi, sillä dekkarit eivät ole minun juttuni. Tahdoin kuitenkin lukea tämän, sillä kuvaus lupasi muutakin, mm. parisuhdedraamaa. Kirjan lisään Seinäjoen kaupunginkirjaston 2023 lukuhaasteeseen, kohtaan 19. Kuolema . Okei, kirja on pääasiassa mielestäni enemmän jännityskirja, jossa rikosten selvittäminen on pienessä roolissa. Tämä sopii minulle oikein hyvin, sillä pitkät rikosselvittelyt ja tutkimukset eivät minuun iske. Jännitys sen sijaan toimii. Tässä jännitystä toi mielenkiintoisesti niin murhat kuin muilla tavoin julmat ihmiset. Oman osani olen elämäni aikana maistanut narsisteista ja minun mielestäni narsisti on huomattavasti pelottavampi kuin psykopaatti. Tämä siitäkin huolimatta, että psykopaatti usein on vaarallisempi. Psykopaatin kanssa kuitenkin tiedän olevani vaarassa, narsisti taas osaa man

Otto Lind - Lohikäärme

  Sivilisaation vartijat 1 Ethene, 2023, kovakantinen, 232 s. Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Kirjassa minua kiinnosti nimi ja kansikuva, lohikäärmeitähän ei koskaan voi kevyesti ohittaa! Luettuani kuvauksen olinkin jo käytännössä myyty tälle kirjalle. Kirja sopii loistavasti myös Helmetin 2023 lukuhaasteeseen, kohtaan 19. Kirjassa on paikka, jossa olet käynyt . Kirjassa ollaan sekä Tampereella että Porissa, ja Porissa vielä tarkemmin Yyterissä, hotellin läheisyydessä. Itse en ole hotellissa käynyt, mutta näköetäisyydellä rannalla. Noora ja Elli ovat kaksoset, joilla on jostain syystä omituisia taikavoimia. Lapsuudessaan he onnistuivat kyvyillään aiheuttamaan kaamean onnettomuuden ja ovat vannoneet, etteivät enää ikinä käytä voimiaan. Kun Noora kuitenkin joutuu pakenemaan venyneellä baarireissullaan murhaajaa, ei hänelle jää muuta vaihtoehtoa, kuin käyttää jälleen voimiaan. Tapettuaan jahtaajansa saa Noora tekstiviestin, jonka vuoksi hänen on pakko sännätä kotii

Hae tästä blogista