Erään hevosen omaelämäkerta
Hertta, 2023, kovakantinen, 256 s.
(Black Beauty: The Autobiography of a Horse, 1877;
suomennoksen pohjana amerikkalainen laitos vuodelta 1911)
Suomentanut Nana Sironen
Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Huh,
melkoinen urakka lukea tämä lapselle ääneen, mutta nautimme kokemuksesta
molemmat! Kirjan ikäsuositus on oikeasti 10+, mutta meillä tämä toimi myös
kohta 8-vuotiaan kanssa. Kirjassa kieltämättä on karujakin kohtia, kun esimerkiksi
eläimiä lyödään tai lopetetaan, tai aikuiset juopottelevat. Näitä lukuun ottamatta
kirja on kuitenkin melko lempeä ja opettavainen. Se herätti meillä myös hyvää
keskustelua eläintensuojelusta, aikuisten vahingollisesta käyttäytymisestä ja siitä,
kuinka tänä päivänä ihmiset ymmärtävät eläimistä niin paljon enemmän, kuin yli
100 vuotta sitten. Tärkeintä nuoremmalle lukiessa juuri onkin keskustella asiat
läpi ja auttaa lasta ymmärtämään mietityttävät asiat.
Kirjan alkuperäinen tarina on vuodelta 1877, joten
tämä on samalla hyvä kuvaus niin eläinten kuin ihmistenkin elämästä tuohon
aikaan. Kirjasta on tehty lukuisia lyhennelmiä, elokuva- ja
televisiosarjasovituksia. Itsekin olen lapsena/nuorena sekä lukenut että nähnyt
versioita Uljaan Mustan elämästä. Vaikka paikoin tarinassa on julmuutta ja
hämmennystä herättäviä kohtauksia, päällimmäisenä lapselle jäi mieleen kirjasta
kuitenkin hyvä. Kuinka onnellisesti tarina päättyy ja kuinka tärkeää onkin,
että eläimestä huolehditaan hyvin. Tämä myös muistutti lapselle, että eläimestä
huolehtiminen on ihmisen tehtävä, vaikka ratsastus onkin miellyttävä harrastus,
joka hyötynä eläimestä saadaan. Alkuperäinen tarina on myös melko pitkä, joten
ymmärrän, miksi sitä on joskus alettu lyhennellä. Mutta parasta tämä kirja on
juuri kokonaisuutena, hyvine ja huonoine puolineen.
Kirjan kertojana toimii päähenkilö, Uljas Musta. Hevosen
näkökulmasta kerrotussa tarinassa on huomioitu nimenomaan eläimen hyvinvoinnin kannalta
tärkeät asiat. Ihmisistäkin havainnot tehdään täysin eläimen näkökulmasta, mikä
tarjoaa lukijalle erilaisen lukukokemuksen. Uljas Musta kertoo koko elämänsä
varsasta aina viimeiseen loppuelämänsä kotiin saakka. Matkan varrella hänellä
ehtii olla lukuisia omistajia, niin hyviä kuin huonojakin. Mukaan mahtuu niin
ihmisystäviä kuin eläinystäviäkin, arvostetun hevosen elämää sekä alimman kastin
työjuhdan elämää.
Anna Sewell (30.3.1820-25.4.1878) oli englantilainen
kirjailija ja tämä kirja jäi hänen ainoakseen. Sewell kuoli vain viisi
kuukautta esikoiskirjansa julkaisun jälkeen, mutta ehti nähdä teoksestaan
tulevan myyntimenestys. Vaikka kirja on suosittu lasten kirja, alun perin Sewell
kirjoitti sen hevosten kanssa työskenteleville. Sewellille oli tärkeää auttaa
ihmisiä huomaamaan eläinten julma kohtelu, etenkin työhevosten.
Suomennosta en pysty vertaamaan vanhoihin, kun lukenut
viimeksi lapsena tämän kirjan. Sirosen suomennos on kuitenkin todella hyvä,
kieli ihanan jouhevaa ja kerronta säilyy koko ajan mielenkiintoisena. Uskon
suomennoksella olevan tähän iso vaikutus, sillä 100 vuotta vanha teksti on
varmasti kaivannut paljon ajanmukaistamista, hävittämättä silti alkuperäistä
henkeä. Kirjan lisään Satakirjastojen 2024 lukuhaasteeseen, kohtaan 6.
Kertojan näkökulma ei ole ihmisen. Kiitosta täytyy vielä antaa uskomattoman
kauniille kansikuvitukselle, joka on Mia Minervan kätten työtä. Ehdottomasti lukemisen arvoinen klassikko, jonka uusi suomennos herättää jälleen eloon!
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Anna_Sewell
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uljas_Musta
Kommentit
Lähetä kommentti