Rasaliina Jänö - Hehkumaa

 

Vierasmaailmojen seikkailut 2

Mäkelä, 2023, kovakantinen, 193 s.

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Luimme lapseni kanssa sarjan ensimmäisen osan Taikakellon, ja seuraava kirja kiinnosti tietenkin! Oli yllätys, että tämän kirjan tarina sijoittuikin eri maailmaan, kuin edellisen. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä ollut huono asia, sillä tämä uusi vierasmaailma oli myös kiehtova. Sarjan ensimmäistä kirjaa ei tarvitse lukea, voidakseen nauttia tästä. Muutaman kerran edellisen kirjan tapahtumia mainitaan, mutta se ei haittaa lukunautintoa ollenkaan, eikä paljasta mitään liikaa myöskään ensimmäisestä osasta.

Tässä kirjassa seikkailee sama äiti ja tytär, Reetta ja Valpuri, kuin edellissäkin kirjassa. Tällä kertaa mukaan seikkailuun joutuvat myös Valpurin parhaat ystävät Nelli ja Lumi. Valpuri lähtee äitinsä ja ystäviensä kanssa lomalle, jonka äiti on järjestänyt. Tytöt odottavat kylpylälomaa, löhöilyä ja rentoutumista lämpimässä vedessä, mutta yllätys on suuri, kun Reetta viekin heidät keskelle ei mitään mökkeilemään, ilman sähköä. Kun vielä Tähtivalo ilmestyy tytöille, rentoudesta ei ole enää tietoakaan. Tytöt joutuvat jännittävään seikkailuun, jossa heidän täytyy pelastaa Hehkumaa ja sen asukkaat. Vaan miten tarinaan liittyy mystinen violetti Hehku sekä puun oksalla kyttäävä varis? Tyttöjen on pakko löytää siniset Hehkunmunat, tai Hehkumaan väki kuolee.

Kirja vie lukijansa jännittävään seikkailuun, jossa käsitellään suuria tunteita, kipeitä asioita ja ennen kaikkea punnitaan ystävyyttä ja rohkeutta. Edelliseen kirjaan verrattuna tämä oli hieman jännempi, sopii jo vähän isommallekin lapselle. Kirjojen ikäsuositus on 8-11, ja tähän kirjaan se osuu hyvin. Ensimmäinen osa mielestäni sopii hyvin jo vähän nuoremmallekin, rohkea 6-vuotias innostuu tarinasta varmasti. Tämä toinen kirja sisältää kuitenkin paljon enemmän jännitystä ja myös sellaista tunne- ja moraalipohdintaa, joka menee nuoremmalta ohi. Oma 7-vuotiaanikin piti tässä kirjassa hieman tylsänä niitä kohtia, joissa kärsittiin sähkön tai Googlen puutteesta. Omaan makuuni tämä jälkimmäinen kirja oli kuitenkin viihdyttävämpi, sillä tarina oli kiehtova, siinä oli syvyyttä ja kiehtova maailma luotu oman maailmamme yhteyteen.

Ensimmäisessä kirjassa lapseni rakasti kissoja, ja tämä oli hänelle vähän pettymys, kun kissoja ei ollutkaan. Minun mielestäni taas tämä oli kiehtovampi ja kunnon fantasiatarina. Lapsikin kyllä piti tästä ja se oli hänen mielestään jännittävä, vaikka pitikin ensimmäisestä kirjasta enemmän. Tätä kirjaa isompi lapsi varmasti lukee jo mielellään itse ja tarina imaisee lukijan mukaansa. Myöskään huumoria kirjasta ei ole unohdettu, joten hihittelyyn kannattaa varautua!