Books on Demand, 2022, kovakantinen, 208 s.
Kirja on saatu arvostelukappaleena kirjailijalta. Kirja
kertoo huutolaislapsesta, joka sai minut kiinnostumaan kirjasta. Tiesin huutolaisuudesta
tasan käsitteen, joten olin erittäin innokas oppimaan lisää tästä ja millaista
se historiassa on. Kirjailija kertoo kirjan lopussa, että henkilöt ja paikat
ovat todellisia, kaikki muu on hänen isoisänsä tarinan sekä kirjailijan oman
tarinan varassa. Uskoisin tämän kuitenkin olevan melko tarkkaa kuvausta 1800-luvun
huutolaisen elämästä. Merkittävä seikka
kirjassa on mielestäni taitava murteen käyttö.
Tobias on kuusivuotias orpo, joka on jäänyt setänsä
elätettäväksi. Sedän perheessä on ennestään jo monta lasta, joten rahat eivät
riitä kaikkeen. Setä tekee perheen eteen vaikean päätöksen ja vie Tobiaksen
kirkolle huudettavaksi. Tobias päätyy Eeleksen tilalle 48 markan rahasta ja
isäntä on vaativa sekä ankara. Tobias tekee aamusta iltaan töitä ja joutuu
vielä isännän korttipelikaveriksi yömyöhään asti. Vähillä unilla ja raskaassa
työssä sattuu ja tapahtuu, jonka vuoksi Tobias saa toistuvasti myös kovia
selkäsaunoja. Lopulta Tobias päättää, että kerjäläisenäkin hän kulkee ennemmin
kuin ottaa jatkuvasti selkäänsä. Pitkän seikkailun tuloksena Tobias päätyy
Merikarvian kautta takaisin kotiseudulle rippikoulupaikkaa anomaan. Helppoa ei
ole kuitenkaan sekään, eikä entisen perheen kohtaaminen, kun nämä luulevat
Tobiaksen jo vuosia sitten kuolleen.
Kirja oli kiehtova, hyvin kirjoitettu tarina siitä,
miten erilaista elämä ennen oli. Mitä eväitä pieni lapsi tarvitsee
selviytyäkseen rippikouluikään asti ja miten vaikeaa on kasvaa vanhempien
jättämän surun kanssa. Kirja on hyvä ajankuvaus Pohjois-Satakunnan historiaan,
suurten nälkävuosien aikaan, jolloin täytyi selviytyä keinolla millä hyvänsä.
Kirjassa korostuu selviäminen, hengissä säilymisen tarve ja itsenäisyyden
kaipuu. Kirja oli koskettava, kiehtova sekä historian yhteiskuntaa avaava teos.
Vaikka vaikeaa se on välillä nykypäivänäkin, en osaa edes kuvitella miten
vaikeaa elämä tuohon aikaan on ollut. Kirja kuvaa hyvin myös luokkaeroja ja
yhteiskunnallisen aseman merkitystä tuona aikana.
Olli-Pekka Mäkinen on Porissa syntynyt tamperelainen,
joka kirjoittaa porilaisista ja Porin lähiseudun historiasta. Tämä kirja on
kirjailijan esikoisromaani, mutta aiemmin hän on julkaissut lapsuusmuistoistaan
koostuvan kirjan, ’Minusta tehtiin prinssi, Tamperelaisen porilaispojan
tarinoita’. Lisäksi kirjailijan tarina ’Gentlemannipelaaja’ on julkaistu
sukutarinat 2020 antologiassa. Mäkinen on koulutukseltaan teologian maisteri ja
tehnyt työuransa pappina, kouluttajana, työnohjaajana ja yksityisenä
psykoterapeuttina.
Kiinnostavan oloinen kirja. Onko tämä siis kokonaan kirjoitettu murteella?
VastaaPoistaEi ole kokonaan kirjoitettu murteella. Itse kerronta on kirjakielellä, mutta puhe on kirjoitettu murteella. Alueittain vielä upeasti eri vahvuisilla murteilla. Hyvin käy ilmi, että maalla puhutaan eri tavalla kuin ns. sivistyneistön parissa.
VastaaPoista