Books on Demand, 2023, pehmeäkantinen, 222 s.
Kirja on saatu arvostelukappaleena. Kiinnostuin tästä
kirjasta oudon nimen ja kannen ristiriitaisuuden vuoksi. Kirja on siis rikoskirjallisuutta
ja ristiriita suloisen pikkutytön kuvasta kannessa alkoi kiinnostaa. Normaalisti
en lue dekkareita tai muutakaan rikoskirjallisuutta juurikaan, joten sinältään
olen vähän huono arvioimaan kirjaa. Genre ei ole minun mielenkiintoni mukaista,
mutta päätin antaa tälle kirjalle tilaisuuden.
Lisään kirjan Satakirjastojen 2023 lukuhaasteeseen,
kohtaan 16. Jokin kirjan ulkoasussa harmittaa sinua. Tämä ”harmitus” johtuu
siitä, että kirjan kansi ei mielestäni ihan vastaa kirjan genreä. Olen ihminen,
joka valikoi usein kirjansa kansikuvan perusteella, ja saattaisin tämän kirjan
ostaa kansikuvan perusteella. Pettymys olisi suuri, kun tajuaisinkin sen olevan
rikoskirjallisuutta. Muuten kansissa ei ole mitään vikaa, se on oikein hieno.
Kirjan kannen ja nimen perusteella ajattelisin äkkiseltään tämän olevan feel
good-kirjallisuutta. Todellisuudessa vikahan siis on minun valintametodissani, ei kansissa. Sopii silti kohtaan hyvin.
Rauno Liljander löytää vaimonsa murhattuna mökiltä.
Rikoskomisariot Arvetvuo ja Koli alkavat tutkia tapausta, kuulustellen useampia
tapahtumiin liittyviä henkilöitä. Johtolankoja löytyy liian moneen suuntaan,
eikä murha oikein ota selvitäkseen. Lopulta myös moneen kertaan kuulusteltu
Tapani Virmavirta löytyy kuolleena ja syyllisten rajaaminen alkaa käydä
helpommaksi. Onko näiden kahden kauhean rikoksen tekijä yksi ja sama, vai
voisiko tekijöitä olla kaksi? Mitä mökillä oikeastaan tapahtui ja kuka lopulta
tuhosi Virmavirran vaimon ateljeen? Voisiko syyllinen olla Virmavirran tytär? Vai
liittyykö tapahtumiin vielä joku ulkopuolinen, jota kuulusteltavat jostain
syystä suojelevat?
Tämä kirja oli rikoskirjallisuuden genressään melko
pehmeä. Murhan yksityiskohdilla ei mässäilty eikä pelottava murhaaja hiippaile
nurkissa haistelemassa tulevan uhrinsa vaatteita. Lukijaa ei myöskään
pyörrytetä rikosteknisillä nimikkeillä, mitä ihmeellisemmillä tutkimuksilla ja
analyyseillä tai hämmästytetä mitä eriskummallisemmilla päättelyketjuilla. Tämä
kirja on enemmänkin todellisuutta vastaava, rikoksen selvittäminen tapahtuu
kuulustelemalla, kyselemällä ja selvittämällä sormenjälkiä. Siinä mielessä tämä
oli genressään mielestäni raikas tuulahdus, koska tämä kirja on täyden
ummikonkin helppo lukea ja pysyä perässä.
Jos siis dekkarit ja rikoskirjallisuus saavat pääsi
pyörälle, tässä on helppo kirja sukeltaa genreen mukaan. Jos taas kaipaat
jännitystä ja tiivistä tunnelmaa, tämä voi olla hieman hidas kirja makuusi. Kaiken
kaikkiaan kirjan juoni oli mielestäni hyvin rakennettu ja rikos sekä rikollisen
ratkaisut oli helppo uskoa. Myöskin poliisien tutkimusten etenemisessä oli
helppoa pysyä mukana sekä uskoa, että tällä tavalla rikos oikeastikin selviäisi
tutkimuksissa. Pientä hiomista joissakin kohdissa olisi tapahtumasta toiseen
siirtyminen mielestäni kaivannut, mutta muutoin kirja oli mukava luettava.
Merja Lättilä on helsinkiläinen omakustannekirjailija.
Tämä kirja on kirjailijan neljäs kirja, joista kolme viimeisintä on myös ollut
rikoskirjallisuutta. Lättilä on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi
Hankenista. Hän jäi kymmenisen vuotta sitten eläkkeelle työ- ja
elinkeinoministeriön Kiina-erityisasiantuntijan virasta. Sitä ennen hän
työskenteli mm. matkailu- ja huonekalualan yrityksissä vientitehtävissä. Lättilä
kirjoitti myös kolumneja Kuhmoisten Sanomiin viiden vuoden ajan.
Kommentit
Lähetä kommentti