Aviador, 2023, kovakantinen, 191 s.
Suomentanut Raija Nylander
Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.
Meinasin kansikuvan perusteella ohittaa tämän kirjan, mutta luettuani kuvauksen,
kiinnostuin kirjasta. Kirjan sijoitan Helmetin 2023 lukuhaasteeseen, kohtaan
12. Kirjan nimi liittyy veteen. Kyyneleet ovat suolaista vettä, joten toimii hyvin
kohtaan. Kansikuvasta erotin kasvot muuten vasta, kun sain kirjan käteeni!
Luulin kuvasta, että kansi on vain harmaansävyinen keltaisine teksteineen. Hämmästys
oli suuri, kun tajusin kannessa olevan kuva.
Kirja kertoo tarinan Nastjasta, joka elää Ukrainassa,
kun Neuvostoliitto hajoaa ja Ukraina itsenäistyy. Elämä on kaikkea muuta kuin
helppoa ja mukavaa. Vaikka irtautuminen Neuvostoliitosta oli pitkässä juoksussa
hyvä juttu, ei se heti hajoamisen jälkeen tunnu siltä. Nastja lähteekin viisumin
kanssa Saksaan töihin, joka on omassa myllerryksessään muurin murtumisen jälkeen.
Töitä kuitenkin riittää ja Nastja pystyy lähettämään kotiin rahaa
lapsenlapsensa elättämiseen ja muillekin ystäville ja sukulaisille. Uusia
ongelmia on kuitenkin luvassa, kun viisumi umpeutuu. Nastja ajautuu
pitkälliseen hyväksikäyttökierteeseen, josta irtautuminen on liki mahdotonta.
Natascha, jonka luona Nastja on käynyt jo pitkään siivoamassa, tarjoaa neuvoja
ja apua. Kuluu kuitenkin vuosia, ennen kuin Nastja on oikeasti turvassa ja
vapaa Saksan kansalainen. Natascha kertoo Nastjan monivaiheisen tarinan
osittain kaikkitietävänä kertojana, osittain omana itsenään.
Kirja oli paikoin todella mielenkiintoinen ja luin tiiviisti
tarinaa. Paikoin taas pitkästyin sivutarinoihin, takaumiin ja kertaamiseen.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin kirja oli varsin valaiseva teos, sillä minulle
Neuvostoliiton aika, sen jälkeinen aika samoin kuin Berliinin muuri ja sen
murtuminen ovat vieraita aiheita. Oli valaisevaa lukea, kuinka Euroopan lähihistoria
on ollut melkoisen ankeaa ja vaikeaa toisille. Nykypäivän hyvinvointivaltiossa
on kerta kaikkisen vaikeaa käsittää, että jollain on voinut olla näin kamala
elämä aivan lähihistoriassa. Miten onkin niin kurjaan jamaan voitu yksi ihminen
ajaa? Ja kuinka ihailtavia ihmisiä noista oloista on kuitenkin kasvanut?
Natascha Wodin on syntynyt 1945 neuvostoliittolaisen pakkotyöläisen
lapsena Führtissä, Baijerin osavaltiossa. Hän varttui ensin saksalaisissa
DP-leireissä (siirtolaisleirit toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa) ja
sitten äidin varhaisen itsemurhan jälkeen katolisessa tyttökodissa. Wodin on
kirjoittanut romaaneja, novelleja ja runoja, sekä lisäksi kääntänyt venäjänkielestä
saksan kieleen paljon kirjallisuutta. Wodin on julkaissut lukuisia teoksia sekä
hän on voittanut lukuisia palkintoja tuotannollaan. Nykyisin Wodin asuu Berliinissä.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Natascha_Wodin
Kommentit
Lähetä kommentti