WSOY, 2014, kovakantinen
Tämä kirja tarttui matkaani SPR:n Kontti-kirppikseltä.
Muita Kinnusen kirjoja jo lukeneena innostuin kovasti kirjailijasta, ja
ehdottomasti haluan lukea hänen kaikki kirjansa. Tämä palkittu esikoinen oli
hieman pettymys verrattuna kirjailijan kahteen seuraavaan teokseen, mutta ihan
lukemisen arvoinen se oli kuitenkin tämäkin.
Kirja kertoo neljän ihmisen tarinan yhdessä talossa.
Maria on pitäjänkätilö, johon kyläläiset eivät ensin osaa oikein suhtautua,
mutta lopulta hautajaisissa häntä muistellaan lämmöllä. Marian avioton Lahja-tytär
tahtoo puolestaan kerätä elämäänsä kaiken sen, mitä ilman äitinsä tahtoi elämänsä
elää. Onni, Lahjan aviomies tekee kaikkensa ollakseen hyvä aviomies ja isä
heidän lapsilleen. Sodassa kuitenkin moni asia muuttuu ja sotasankari alkaa
etsiä lyhyitä, kiihkeitä onnenhetkiä kielletyiltä vesiltä. Kaarina on Onnin ja
Lahjan nuorimman lapsen vaimo, haluaa sisustaa appensa ja anoppinsa rakentaman
talon omannäköiseksi ja nykyaikaiseksi. Anopista huolehtiminen jää täysin
hänelle, kun anoppi on pilannut välinsä omiin lapsiinsa.
Kirja tarttuu neljän sukupolven elämään tiukasti,
paljastaen pinnan alta paljon, mitä äkkiseltään on hankala päälle päin nähdä.
Tarinoiden keskiössä olevana elementtinä on talo, joka ensin vaivalla
rakennetaan, sota sen tuhoaa ja lopulta se rakennetaan uudelleen. Talo voisi
kertoa meille vielä tuhat tarinaa lisää, mutta kirjaan on valikoitunut neljän
ihmisen tarkempi elämä. Suku asuu Kuusamossa, neljäntienristeyksen tuntumassa.
Samalla kirjan nimi viittaa siihen, kuinka neljä elämää risteää keskenään, kohtaa
omilla omituisilla tavoillaan. Neljäs sukupolvi kirjassa jää hieman hiljaisemmalle
äänelle, mutta myös Marian lapsenlapsenlapset kirjassa ovat läsnä. Kolme
sukupolvea esitellään tarinoiden kautta kuitenkin hyvin.
Tästä syystä itse lisäsinkin kirjan Helmetin 2022
lukuhaasteeseen kohtaan 36. Kirjassa seurataan usean sukupolven elämää.
Kirjassa oli todella paljon hyviä puolia, joista pidin. Toisaalta, mielestäni
tarina kerrottiin hieman liian yksityiskohtaisesti ja merkityksettömiäkin
juttuja oli paljon. Tämän takia itselläni lukeminen aina aika ajoin alkoi
tökkiä, sillä tarinan veto paikoin hävisi. Loppujen lopuksi kirjasta jäi
kuitenkin paljon ajateltavaa, siitä opin jotain uutta ja se antoi äänen sellaisille
tarinoille, joista ei kehdattu tai voitu puhua silloin, ja tänä päivänä niitä
ei enää tunneta. Annan arvosanaksi kirjalle 4/5.
Kinnuselle tyypilliseen tapaan kirjassa on historian
lehtien havinaa, joka raottaa meille näkymän siitä, millaista meidän
historiamme oikeasti oli. Kirjassa on monta vahvaa naishahmoa, jotka joutuvat
karusta ja vaikeasta elämästään selviämään voittajina, pitkällä ja raskaalla
taistelulla. Naiset ovat itsenäisiä aikaansa nähden, eikä heitä elämän kolhut
saa alistumaan. Kirja kuljettaa lukijan sukupolvien tarinassa läpi historian,
1890-luvulta aina 1960-luvulle asti. Tapahtumapaikka pysyy pääasiassa samana,
vain sukupolvet ja tarinat vaihtuvat.
kirjaa on käännetty lukuisille kielille, ainakin 20
eri kielelle, mutta ihme kyllä ei englanniksi. Kirja oli ilmestymisvuonnaan
Finlandia-ehdokkaana sekä Helsingin esikoiskirjapalkinnon saajaksi. Lopulta
kirja sai kolme muuta palkintoa. Kirjaa on helmikuussa 2016 myyty n. 57 000
kappaletta. Kirjojen perusteella ajattelen, että Kinnunen on varmasti opettaja,
jolla on paljon annettavaa opiskelijoilleen. Kadehdin suorastaan niitä ihmisiä,
jotka saavat olla hänen opetuksessaan! Äidinkielen opettajana hänellä on
hallussaan niin kieli kuin mielenkiintoinen ja opettava sisältökin.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nelj%C3%A4ntienristeys
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4019815
Kommentit
Lähetä kommentti