Avain, 2023, kovakantinen, 180 s.
Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Tämä
kirja kiinnosti toisaalta jo kannen ja nimen perusteella, mutta myös ihan
ymmärtämisen ja tiedon kannalta. Asia ei minua kosketa omassa elämässäni, mutta
koska työskentelen sosiaalialalla, kaikenlainen ihmisten ja erilaisten
elämäntilanteiden ymmärtäminen on todella tärkeää työssäni. Tämä voi olla vielä
kultaakin kalliimpi tietopaketti jossain kohtaa työuraani.
Takakannessa kuvataan, että Terhi Kunnas kertoo,
kuinka aivoinfarkti pommitti hänen puolisonsa ja perheensä elämän pilalle ja
jätti vain muiston entisenlaisesta miehestä ja isästä. Tilalle tuli kauhua,
surua, pelkoa ja luopumista. Tämä on kirjasta erittäin osuvasti sanottu,
sillä kukaan ulkopuolinen ei varmasti osaa edes kirjankaan luettuaan kuvitella,
kuinka rankaa elämää tuo perhe on joutunut viettämään. Ja kuinka yksin he ovat
jääneet ongelmiensa ja vaikeuksiensa kanssa. Minun täytyy todella nostaa hattua
koko perheelle, sillä heidän tuskaansa on mahdotonta kuvitella.
Isän/aviomiehen/terveyden menettämisen tuska ei
kuitenkaan ole ainoa asia, mistä perhe joutuu kärsimään. Ongelmiksi koituvat
mm. taloudellinen ahdinko, töissä jaksaminen, yhteisen ajan uupuminen,
kuntoutukseen pääsy, terapiaan pääsy, avun saaminen ja ennen kaikkea arvostelu,
tuomitseminen ja minä tiedän kaiken paremmin -asenne ulkopuolisilla ihmisillä.
On sanoin kuvaamattoman vaikeaa ymmärtää, miten ahtaalle voidaan yksi perhe vetää,
vain siksi, että yksi sen jäsen sairastuu. Ja kun kaikesta päästään jotenkin
pinnalla räpiköiden läpi, siltikin kaikki muut muistavat kertoa, mitä kaikkea
teit väärin, kuinka huono olet ja miten et osannut tehdä mitään oikein.
Kirja on koskettava, suorastaan raastavakin. Se ei ole
kirjoitettu surussa ja tuskassa vellovasti, vaan rehellisesti, avoimesti ja juuri
kuten asiat ovat tapahtuneet. Mitään ei ole liioiteltu, ei kaunisteltu enkä
usko, että tarinaan on ylimääräistäkään lisätty. Tämä toimii erinomaisesti
vertaistuellisena, jos vammautuminen/halvaantuminen tai vammautuneen/halvaantuneen
kanssa eläminen koskettaa elämääsi. Ennen kaikkea tietysti, jos aivoinfarkti on
edelliseen syynä. Suosittelen kirjaa myös luettavaksi sosiaalialalla
työskenteleville, sillä tällaiseen tilanteeseen joutuneen perhettä on vaikeaa
ymmärtää kokonaisuutena. Tämä kirja tarjoaa siihen hyvän ikkunan. Mihin kaikkeen
se vaikuttaa, kuinka vaikeaa on saada apua ja millaisia kynnyksiä täytyy
ylittää, että voi edes saada apua.
Jotta ei jäisi vääriä kuvia, perhe sai kyllä apua. Eritoten nuoret, jotka osasivat sitä koulun kautta itse pyytää. Myös avulias naapuri saa kirjassa kiitoksia, samoin tukihenkilö ja ystävät. Tämä ei silti muuta sitä tosiasiaa, että kun perheen elämästä puuttuu kokonaan yksi ihminen, tai varsinkin kun tämä yksi ihminen tuottaa lisää töitä, on yhtälö todella vaikea. Tilanne, johon yhdenkään perheen ei pitäisi joutua, mutta jatkuvasti silti näin käy. Kirja ei syyllistä tai syytä, mutta minä jaksan hämmästellä, miksi tukitoimia ei tarjota tällaisessa tilanteessa automaattisesti.
Kirja päätyi Satakirjastojen 2023 lukuhaasteeseen, kohtaan 3. Kirja on bookfacekelpoinen.
Kommentit
Lähetä kommentti